Agenda 2030

Agenda 2030

1. Ei köyhyyttä

Haitin väestöstä jopa 59% elää köyhyysrajan alapuolella, jonka lisäksi yli 24% vielä äärimmäisessä köyhyydessä: maa on länsimäisen pallonpuoliskon köyhin maa ja kuuluu maailmanlaajuisesti köyhimpiin maihiin - köyhyyden poistaminen kaikissa muodoissa auttaisi maan kehittymistä niin monessa eri asiassa, ihmisillä olisi varaa ostaa ruokaa (ruokaa voitaisiin tuottaa enemmän, kunnon viemäristöjärjestelmä ja käymälöitä voitaisiin rakentaa.) 

Suurin este köyhyyden ylipääsemiselle on luultavasti sen suuruus ja luonnonkatastrofit, joita esiintyy runsaasti maassa - jopa niin paljon, että vuosina 1994-2013 Haiti laskettiin kolmanneksi suurimmaksi maaksi, jossa tapahtuu luonnonkatastrofeja. (Hurrikaaneja, tulvia, maanjäristyksiä, maanvyöryjä - tuhojen korjaaminen on kallista...)  On myös raportoitu tapauksia, joissa asukkaita luvataan auttaa, mutta apua ei saadakkaan tai rahallisia avustuksista päätyykin vain pieni osa itse valtiolle. (9. Kehitysyhteistyö osassa tulee esille)

Tavoitteen saavuttaminen olisi hyvin vaikeaa, mutta suurella yhteistyöllä eri organisaatioiden välillä tavoite voisi mahdollisesti onnistua: valtion tukeminen taloudellisesti (Esim. WWF kaltainen lahjoitus mahdollisuus eli lahjoitetut rahat siirrettäisiin Haitille) ja autettaisiin rakentamaan esim. tulvalle ja maavyöryille esteitä. (Luonnonkatastrofien tuhoihin menevien kulujen vähentäminen) ja parempien elinolojen kehittäminen. Toki olisi myös realistista saada näin suureen tavoitteeseen esim. Suurempia lahjoituksia eri mailta (Esim. Yhdysvallat ovat antaneet suuria rahasummia maanjäristyksen jälkeen)

Jos Haiti saavuttaisi tavoitteen elinolot olisivat huomattavasti paremmat - köyhyyden poistamisella saataisiin aikaan myös muut tavoitteet, kuten sanitaation mahdollistaminen kaikille. Köyhyys on suuri pohja muille ongelmille, joista Haiti kärsii. (1)

2. Ei nälkää

Nälän poistaminen Haitissa olisi äärimmällisen tärkeää, sillä n. 50% populaatiosta on aliravittu, jopa ennen 2010 maanjäristystä n. 40% populaatiosta oli aliravittu. Pääraaka-aine on riisi, jota saadaan tuotettua vakaasti - nihkeä ruokavalio aiheuttaa erilaisia sairauksia, kuten anemiaa eli raudanpuutetta, josta kolmas naisista ja tytöistä kärsii. Vähäinenkin ruoka mitä on saatavilla voi olla myös saastunutta: esim. Tunnettu maassa pyörivä sairaus kolera leviää ruuan tai veden välityksellä.

Vähäiset sadot, joita vuodaan tuottaa menevät usein pilalle luonnonkatastrofien seurauksena (mm. tulvat) tai äärimmäisten sääilmiöiden (mm. rankkasateet). Lisäksi suuriin satoihin ei ole saatavilla riittävästi puhdasta vettä, jolla satoja voitaisiin ylläpitää.
Tavoite voitaisiin saavuttaa (ulkopuolisten organisaatioiden avuin) rakentamalla suuria ja turvattuja viljelmäalueita - lisäksi pitäisi kouluttaa useita ihmisiä ylläpitämään viljelmiä ja huolehtimaan niistä: kastelujärjestelmälle tulisi keksiä myös järkevä keino, jotta saadaan satoja saadaan ylläpidettyä riittävälä puhtaalla vedellä. (Esimerkiksi erilaisten vesialueiden hyödyntäminen - ottaen kuitenkin huomioon suolapitoisuuden, sillä jos sadot pääsevät suolaantumaan niistä ei ole mitään hyötyä.)
Konkreettisia hyötyjä totta kai olisi, että yli puolet väestöstä ei kärsisi enää nälänhädästä ja satoalueiden rakentaminen tarkoittaisi työpaikkoja ihmisille. Ihmiset jatkaisivat tehdä kunnolla töitä ja ravintoperäiset sairaukset vähenesivät, kun kunnon ravintopitoista ruokaa on saatavilla. (Mm. B1-vitamiinin puutosta ja marasmus eli energia-proteiinin puute) (2)

3. Terveyttä ja hyvinvointia
Suuri ongelma maassa on tartuntatautien helppo leviäminen ja vähäiset lääkärit/heikko terveydenhuolto: 100 000 haitilaista kohden on 25 lääkäriä, kun taas vertaa Yhdysvaltoihin jossa on 280 lääkäriä kohden 100 000 amerikkalaista.
Haitissa on läntisen pallonpuoliskon suhteen korkein vastasyntyneiden, alle viiden ikäisten ja äitien kuolleisuuslukemat - yhä useampi myös kuolee kehitysmaille yleisiin tauteihin, kuten malariaan, turberkuloosiin ja jopa ripuliin. Esimerkkinä vuonna 2018 AIDS:iin kuoli 2700 ihmistä.
Kuten aikaisemmin mainittu liian vähäisistä lääkäreistä myös heikot terveydenhuollon palvelut ovat suuri syy mm. Korkeille lapsikuolleisuuden lukemille ja ns. Helposti hoidettaville sairauksille, kuten yllämainittu ripuli.
Tavoitetta on vaikea saavuttaa sillä terveydenhuollossa avustaa jo valmiiksi Yhdysvallat taloudellisesti, mutta suuri teko olisi saada lisää lääkäreitä ja terveydenhuollon väkeä. Sen lisäksi terveysopetusta olisi hyvä lisätä (tämä taas johtaa juurensa puhtaaseen veteen yms...), mutta sairauksien väheneminen olisi ideaalia, esimerkkinä koleraepidemian pysäyttäminen.
Jos tavoite saavutettaisiin sairaaloille ja terveydenhuolloilla olisi enemmän asiantuntevia henkilöitä ja enemmän työväkeä, joka tasapainottaisi työnmäärää. Terveydenhuollolla olisi myös parempi mahdollisuus kehittyä, keksiä tehokkaampia ratkaisuja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn sekä mahdollisesti saataisiin lisää resursseja. Tehokkaampi terveydenhuolto vähentäisi tätä kautta sairauksiin kuolemista, yleisesti väestön terveys paranisi (elinolot vielä kuitenkin pahentaisivat...) ja lapsikuolleisuuden vähenemisen myötä lapsia ei tarvitsisi tehdä ns. "Vakuutukseksi". (Ellei lapsia tule ehkäisyn/raiskauksien vuoksi) (3)

6. Puhdas vesi ja sanitaatio 
Haitissa on erittäin suuri pula puhtaasta vedestä ja sen saatavuudesta: 55,2% väestöstä on mahdollisuus, pääsy vesilähteeseen, kun taas lähemmäs 70% ei ole edes suoraa saatavuutta juomaveteen. Puhtaan veden puutteen mukana nousee myös saastuneen veden mukana leviävät sairaudet, kuten kolera, lavantauti ja krooninen ripuli, jotka aiheuttavat yli puolet kuolemantapauksista vuosittain - lapsikuolleisuudessa 57 jokaisesta 1000 syntymästä. 

Sanitaation, viemäristön puute on järjetöntä maassa: pääkaupungissa eli suurimmassa kaupungissa maassa ei ole keskusviemäristöä, joka johtaisi mm. Hanat, suihkut ja vessat yhtenäiseen jätevesialueeseen.
Vähäinenkin puhdas vesi saastuu käymälöiden ja viemäristön puutteen vuoksi, kun tarpeet ja muut saasteet päätyvät samaan veteen mistä haetaan juomavettä.
Suurin ongelma viemäristöjen ja kunnollisten käymälöiden puutteeseen on rahan puute: valtiolla ei yksinkertaisesti ole varaa rakentaa suuria ja kalliita viemäristösysteemejä sekä ylläpitää niitä. Jos kuitenkin saadaan ulkopuolista tukea ja saadaan rakennettua, viemäristöt yleensä kaatuvat viimeistään luonnonkatastrofin yhteydessä tai jos viemäristöjä saadaan niiden ylläpitäminen ja rakentaminen voi tapahtua hyvin epäinhimmillisissä oloissa eikä työ ole mieluista. (-> The worst job in the world (scroll down)
Tavoite voitaisiin saavuttaa rakentamalla kestäviä sekä järkeviä viemäristöjä ja kouluttamaan ihmisiä huolehtimaan niistä. (Entä jos putki menee rikki? Koulutettuja henkilöitä osaa korjata ne) Samoin puhdasta vettä voitaisiin lisätä ihmisten terveysvalistuksen avuin: tarpeita ei voi tehdä lähellä vesialueita eikä muita saasteita saisi heittää järveen. Kaivot, vesipumput ja muut erilaiset vesilähteet tulisi suojata luonnonkatastrofeilta: esimerkiksi maanjäristykset usein aiheuttavat suuria tuhoja pumppuihin ja kaivoihin.
Tavoitteen saavuttaminen takaisi vesistöperäisten sairauksien vähenemisen (mm. kolera, punatauti), joka vähentäisi heikon terveydenhuollon jonoja/kiireellisyyttä ja antaisi terveydenhuollolle paremmat mahdollisuudet kehittyä. (Jatkuvasti resursseja menee samojen tautien hoitoon...) Viemäristöt takaisivat enemmän puhdasta vettä, kun vähäinenkin puhdas vesi ei enää saastuisi. Tällä voitaisiin myös parantaa heikkoja hygenia oloja, joista liiankin usea kärsii. (4)

16. Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto
Haitissa tapahtuu hyvin paljon rikollisuutta: yhdysvaltain ulkoministeriön matkailuvaltuutettu on asettanut Haitin tasolle 4 eli matkustajien tulisi välttää Haitiin matkustamista.
Maassa on suuri vaara raiskauksille, aseellisille ryöstöille, kidnappauksille ja pahimmassa tapauksissa jopa tappamisille rikollisjoukkojen toimesta. Myös julkinen liikenne ja ajaminen on raportoitu hyvin vaaralliseksi erityisesti turisteille: nopeusrajoituksia ei oteta huomioon kovinkaan hyvin ja tapaturmat ovat yleisiä.
Rikollisuudelle altistaa myös huumekauppa (kokaiini ja marihuana), sillä Haiti on merkittävä lähetysreitti Yhdysvaltoihin.
Maassa tapahtuu paljon rikollisuutta, koska rangaistukset ovat heikot tai olemattomat heikoimmilla alueilla: kunnollista poliisijärjestelmää ei ole, joten rikoksista ei jää myöskään kiinni tai itse rikollisia on vaikea saada kiinni. Huonot elinolot myös kannustavat erityisesti varastamaan, jos esim. ruokaan ei ole varaa, jolloin altistutaan helpommin tälläisille asioille - totta kai varmasti jokainen meistä haluaisi kunnollisen elämän.
Edelleen, kuten muissa kohdissa tavoite voitaisiin saavuttaa parantamalla elinoloja: paremmat puolustus- ja ylläpitojärjestelmät, rankemmat rangaistukset ja elinolojen parantaminen. Haitia ei myöskään saisi hyödyntää huumekaupassa, koska laiton huumekauppa totta kai lasketaan myös rikollisuuteen - huumekaupassa voi helposti taata elantonsa.
Jos tavoitteen päästäisiin maan elinolot olisivat yleisesti huomattavasti paremmat ja turvallisemmat. Raiskaukset lisäävät lapsien määrää perheessä (ottaen huomioon myös mahdollisen väkivallan yms...), joita on jo tarpeeksi useilla perheissä. Matkailijoita tulisi enemmän maahan (olettaen että parhaimpiin kaupunkeihin kuitenkin), joka toisi valtiolle tai kaupungille lisää tuloja auttaen taas epävakaassa taloudellisessa tilanteessa. (5)
Go Inside Haiti's Worst Slum - Crime in Cité Soleil

Lähteet:

(1): IFRC Country Acceleration Plan 2019 - Haiti, Haiti reconstruction cost may near $14 billion: IADB, Where Does the Money Go? Eight Years of USAID Funding in Haiti, gfdrr Haiti

(2): Top 10 Facts About Hunger in Haiti, Travelers’ Diarrhea and Food- or Water-Related Diseases, Cholera - Vibrio cholerae infection, Top 10 Facts About Hunger In Haiti, Haiti: Nutrition Profile
(3) Young Haitian Doctors Begin Medical Residencies at University Hospital, What is the real cost of universal health care in Haiti?, UNAIDS Haiti, Wikipedia health in haiti
(4) WATER IN CRISIS - HAITI, Wikipedia Water supply and sanitation in Haiti, You Probably Don't Want To Know About Haiti's Sewage Problems
(5): Crime and Scams in Haiti: Tips for Travelers, Haiti 2019 Crime & Safety Report, Wikipedia crime in Haiti, Dangers in Travel to Haiti

Kaikissa kohdissa käytetty myös tietysti:
Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030

- Suosittelen käyttämään sivussa olevaa: "Joulukuussa/marraskuussa" kohtaa katsoa eri osia, sillä ainakaan itselläni ei näy "luonnonkatastrofi" osa normaalisti selatessa :'0

Kehitysyhteistyö

Kehitysyhteistyö

1. Uutisia Haitista 

Naisten ammatti- ja yrittäjäkoulutuksella parannetaan elämänlaatua 31.10.2018

Uutisessa otetaan esille Haitissa (sekä Ghanassa ja Kolumbiassa) tapahtuvaa naisten huonoa taloudellista ja sosiaalista asemaa, joka tulee esille naisten heikossa luku- ja kirjoitustaidossa - naisilla ei myöskään näy yhtä paljoa töissä, kuin miehiä. 

Naisten asemaa parannettiin tukemalla ja antamalla mahdollisuus päästä ammatilliseen koulutukseen sekä luku- ja kirjoitustaitokoulutukseen. (1 608 naista) Ammatillisen koulutuksen seurauksena monien naisten itseluottamus ja elämänhallinta parantui huomattavasti, joka nousi esille kun 878 naista haki työpaikkaa ja hyvinvointi niin yksilön että muun perheen osalta parani huomattavasti. (1)

Trump aitasi haitilaiset Meksikoon 26.6.2017

12.1.2010 Haitiin iski 7,0 magnitudinen maanjäristys, jolla oli tuhoisia seurauksia jo valmiiksi heikossa kunnossa olevaan maahan. Yhdysvaltojen sen hetkinen presidentti Barack Obama lupasi antaa Haitilaisille suojelua, joka oikeuttaisi vähintään 1,5 vuoden oleskeluun maassa. Donald Trumpin noustessa presidentin paikalle (vuodesta 2017 alkaen) suojapaikkaa hakevat joutuvat jäämäänkin Meksikoon, jossa moni elää moottoriteiden alla kaupungeissa Tijuana ja Mexicali eikä ruokaa ole saatavilla. Epätoivoisia haitilaisia voidaan myös käyttää halpana työvoimana: "Sain työtä jäätelöbaarista, mutta 14 tunnin päivästä maksettiin kymmenen euroa."

Haitilaisia siispä suljetaan pidätyskeskuksiin ja pyritään lennättämään takaisin maan pääkaupunkiin Port-au-Princeen, jonne lähtee kaksi konetta päivässä. (2)

Haitin köyhimmät odottavat yhä kotia 27.1.2014

Vuonna 2010 maahan iskenyt maanjäristys aiheutti 1,5 miljoonalta ihmiseltä kodin menetyksen, jonka seurauksena perustettiin telttakyliä - ongelmaksi tulee, että vielä neljä vuotta myöhemmin (huom. Uutinen vuodelta 2014) tuhansia ihmisiä asuu näissä, koska ei ole muuta paikkaa minne mennä. Maanomistajat alkavat kyllästyä telttakylien ylläpitämiseen (poliisi yrittää häätää asukkaita ja yhtä leireistä yritettiin mahdollisesti tuhopolttaa) ja asukkaiden tilanne käy yhä epävarmemmaksi - 300 telttaleirisä asuu yhteensä 200 00 henkeä, joka on aiheuttanut valtavien slummien kehittymisen, joissa elinolot ovat epäinhimmilset: puhdasta juomavettä ei riitä kaikille, kunnollisia vessoja ei ole, jonka vuoksi tarpeet tehdään muovipusseihin ja vuoden 2010 koleraepidemia on yhä valloillaan. 

Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan rakentamalla uusia koteja (neljän vuoden aikana 7 500 pysyvää ja 27 000 asuntoa kunnostettu), mutta epäillään, että kriisi uusiutuu pian kun tukirahat loppuvat. Vuosina 2010-1012 Haiti sai kyllä viisi miljardia eruoa, mutta itse valtio sai vajaan kymmenyksen, koska muut rahat menivätkin ulkomaisille yrityksille. 

YK vetäytyy vastuusta Haitin koleraepidemiassa 26.2.2013
Vuosina 2010-2011 Haitissa riehui julma koleraepidemia, jonka vuoksi n. 8 000 ihmistä sai surmansa ja yli puoli miljoonaa ihmistä koki haitallisia vaikutukisa elämässä.
Tutkimukset osoittavat, että kolera tuli alunperin Nepalista YK:n rauhanturvaajien leiristä - Haiti esitti korvausvaatimuksia 2011 marraskuussa ja YK:lta vaadittiin seuraavia asioita; panostus maanlaajuisen vesi- ja viemärijärjestelmän rakentamiseen, korvauksia koleraepidemian uhreille ja julkinen anteeksipyyntö. YK alussa ei suostunut myöntämään osallisuuttaan epidemiaan täysin, mutta vuoden 2012 raportissa organisaatio myönsi, että kolera saattoi lähteä heidän leiristä, mutta toiminta ei ollut kenenkään tahallinen toiminta.
Koleratilanne pahentui ajan kuluessa huomattavasti (joulukuussa 2012 todettiin 11 220 tapausta) - YK:lla olisi suuri mahdollisuus vaikuttaa koleran ehkäisemiseen ja tapauksien vähentämiseen, mutta koleran ehkäisevään työhön on osallistuttu vasta yhden prosentin osuudella, kun YK on budjetoinut Haitin olojen parantamiseksi 648 miljoonaa dollaria, jolla voitaisiin helposti rahoittaa koleraohjelma muutamaksi vuodeksi - toiminalla tulee esiin hyvin, kuinka paljon YK todella tekee Haitin olojen parantamiseksi.

Lähteet:

(1): Fingo: Naisten ammatti- ja yrittäjäkoulutuksella parannetaan elämänlaatua

(2): Fingo: Trump aitasi haitilaiset Meksikoon, Wikipedia lista yhdysvaltain presidenteistä ja Vuoden 2010 maanjäristys

(3): Fingo: Haitin köyhimmät odottavat yhä kotia

(4): Fingo: YK vetäytyy vastuusta Haitin koleraepidemiassa

Kohti kaupunkia!

Kohti kaupunkia!

(2)

Cité Soleil, Port-au-Princessä sijaitseva slummi oli ehdoton paikka mistä moni muukin haluaisi pakoon: epäinhimmilliset olot olivat suurin syy lähtemiselle - peruspalveluista pystyi vain unelmoimaan, ottaen huomioon rikollisuuden ja väkivallan suuren kasvun, joka teki rauhallisesta arkielämästä mahdotonta, kun jokainen päivä turvattomuuden tunne kasvoi entisestään. 

Toinen syy lähtemiselle oli ehdottomasti mahdollisuus päästä töihin ja oikeasti pystyä elättämään itsensä - puolet viikosta ilman ruokaa ja silloin kun sitä oli saatavilla, siitä ei saanut tarpeeksi energiaa. (1)

Odotukset kaupungista olivat totta kai hyvin suuret, mutta en samaan aikaan oikeastaan tiennyt mitä odottaa, kun kuitenkin koko elämä on eletty vastakkaisissa olosuhteissa. Ensimmäisiä oletuksia kuitenkin oli tietysti, että kaupunki tulisi olemaan huomattavasti paremmassa kunnossa kuin kotislummini, jos siellä kerran on oikeasti mahdollisuus tienata ja elämä tulisi olemaan siellä parempaa. Mielessäni kuitenkin pyöri monia ajatuksia puhtaasta elinympäristöstä, joka päiväisestä ruuasta, puhtaasta vedestä ja kunnon käymälöistä.

Odotukseni eivät olleet mitään verrattuna itse todellisuuteen, kaupunki tuntui olevan kuin toisesta maasta - oikea unelma. 

Matka Pétion-Villeen oli hyvin raskas heikolle fyysiselle kunnolleni, vaikka matkaa olikin vain päälle kymmenisen kilometriä. Vähäinen ruoka ja kunnollisten kenkien puuttuminen toivat entistä enemmän tuskaa jo valmiiksi rankalle matkalle, mutta toiveet ja mielikuvat uudesta elämästä pitivät mieleni avoimena ja antoivat energiaa jaksamisessa.

(3)

Kaupungissa liikkuminen vaati totuttelua ja elinolojen erot olivat uskomattomat. Kunnolliset kodit, viemäristöt, joka puolella ei ollutkaan roskaa ja puhtaat käymälät olivat hyvin uusi asia mihin tottua ja miten käyttäytyä: kaupungissa ei ollut enää normaalia tehdä tarpeita muovipussiin tai peseytä likaisella ja minimaalisella vedellä.
Yöpyminen tapahtui ensimmäisinä iltoina syrjäisillä kaduilla ja ruuan hankinta oli hankalaa vähäisillä rahoilla ja eväillä, kun töitä ei ollut vielä löytynyt.
Töiden löytäminen oli hankalaa vähäisen koulunkäyntini vuoksi, mutta onnistuin saamaan siivoustyötä yksityiseltä ja varakkaammalta henkilöltä, kuka suostui tarjoamaan minulle monille vähäistä mutta minulle suurta palkkaa sekä opetusta mitä tehdä ja miten kaikki toimii.

The same text but in English (In the powerpoint the instructions were also in English so thought it would be fun to do this in English as well, since I absolutely fell in love studying in English in GE8-course)
Cité-Soleil is a slum in Port-au-Prince - place where many other people would also like to move out: inhuman conditions were the biggest reason for leaving - you could only dream about basic services, but also taking into consideration crime and violence's fast increase, that made calm normal life impossible when every day your insecure feeling just grew and grew.
Another reason for leaving was certainly a chance to get a job and actually be able to sustain a good life - half of the week without food and when there was food you couldn't get enough energy to survive.

My expectations of the city were, of course, very big, but at the same time I didn't really know what to expect when I had lived my whole life in opposite conditions. The first assumption was, of course, that the city would be in a lot better shape than my home slum if there actually was a chance to earn money and life there would be a lot better. Many thoughts circled around my head of clean habitat, clean water, and actual lavatories.
My expectations were nothing compared to reality, the city felt like it was from a whole different country - a real dream place.

The journey to Pétion-Ville was really burdensome for my weak physical state even though the trip was only a bit over ten kilometers. A small amount of food and no proper shoes caused even more pain to an already hard journey, but my wishes and imaginations of a new life kept my mind open and gave me energy to continue forward.

Moving in the city took some time to get used to and the differences between the city and a slum were incredible. Proper homes, sewer systems, every corner wasn't filled up with rubbish and clean lavatories were big new things to get used to and how to behave: it wasn't normal to do your needs to a plastic bag or wash yourself with dirty and little water.
The first nights I slept in isolated streets and getting food was hard with my small amount of money and supplies, since I didn't have a job yet.
Finding a job was hard since I only went to school for couple years, but I managed to get a char (siivoustyö) from a private and wealthy person, who agreed to give me a salary that seemed small for most people in the city but for me it was big - He also taught me what to do and how everything works.


Lähteet:
(1): Wikipedia Cité Soleil english
(2): Cité Soleil pic
(3): Airlines-airports Pétion-Ville pic

Matkailu

Matkailu esite

Matkailu esite PowerPoint

(Jos linkki ei toimi, tässä diat):

Dream for fresh and clean water

Dream for fresh and clean water for all –project 

Word document: Dream for fresh and clean water for all

Historia

Haitin historia

Haitin itsenäistyminen (1)

Historia merkittävimmin näkyy valtiossa ihmisissä, koska Haiti on ensimmäinen tummaihoisten väestön perustama tasavalta. Kuten aikaisemmin mainittu virallisiin kieliin kuuluu ranska ja haitin oma kieli, jota kutsutaan "epävirallisesti" rikkinäiseksi ranskaksi, joka juontaa juurensa ranskan alaisuuteen.
Periaatteessa yksi syy miksi Haiti on kehitysmaa liittyy maan historiaan: kun Ranska suostui vapauttamaan Haitin ja antoi maan itsenäistyä, Ranska jätti n. 21-22 miljardin dollarin korvausmaksut (nykyinen raha arvio), jonka seurauksena seuraavat n. 120 vuotta 80% tuloista meni korvauksien maksamiseen, joka totta kai vaikeutti huomattavasti maan kehittymistä muiden teollisuusmaiden tasoille. (1)

Historialliset pääkohdat

Francois Duvalier (2)

• Hispaniolan saaren löytäminen (1492), Haidin ja Dominikaanisen tasavallan muodostuminen ja jakautuminen Espanjan (Dom. tas.) ja Ranskan (Haiti) valtaan vuonna 1697.  (2)
• Vallankumous / itsenäistymistaistelu orjakapina 1791-1804 ranskasta. (3)
• Vuoden 1991 vallankaappaus: katolilainen pappi Jean-Bertrand Aristide nousi 1990 presidentiksi, mutta valta kaapattiin 1991 syyskuussa sotilasjohtajien toimesta - sotilaallinen valtakausi sai yli 40 000 ihmisen pakolaisaallon ja tuhansia ihmisiä kuoli. (4)
• 1937 joukkomurha: Haitin ja Dominikaanisen tasavallan rajoilla käynyt joukkomurha presidentti Rafael Trujillon toimesta: Haitin muuttoliike nähtiin haitallisena sosiaaliselle ja taloudelliselle kehittymiselle. (5)
• Vuosina 1957-1951 lääkäri Francois Duvalier hallitsi Haitia ja hänen jälkeensä poikansa Jean-Claude Duvalier - molempien vallan käyttö oli erittäin brutaalia ja väkivaltaista. Jean-Claude syöstiinkin vallasta vuonna 1986 ja hän pakeni maasta, jonka jälkeen maa on kärsinyt toistuvista levottomuuksista. (6)

Vaihtoehtoinen menneisyys

Haitin tilanne voisi olla kehityksen ja taloudellisen tilanteen kannalta kehittyneempi, koska Haitin ei olisi tarvinnut maksaa suuria summia velkoja, mutta ottaen kuitenkin huomioon, että maassa tapahtuu paljon mm. maanjäristyksiä, jotka taas alentavat kehittyneisyyttä - toisaalta taas Haitilla voisi olla nyt rahaa rakentaa ja korvata luonnonkatastrofien tuhoja. 

Lähteet:

(1) Haiti debt, Why is Haiti a developing country?, External debt of Haiti
(2) Discovered by Columbus, built by France – and wrecked by dictators, BBC Haiti timeline, Wikipedia hisotry of haiti

(3): Haiti itsenäistyminen wikipedia

(4) Wikipedia haitin historia 1991 vallankaappaus

(5) Ugly history: The 1937 Haitian Massacre - Edward Paulino (TED-Ed), Wikipedia Parsley massacre

(6) Globalis Haiti historia

Kuvat:
(1): Pinterest Haiti independence
(2): Peoplepill Francois Duvalier

Sosiaalis-taloudelliset olosuhteet

Koulutus

Koulujärjestelmä on suht. Samanlainen kuin meillä suomessa:
Koulujärjestelmä alkaa ns. "Esikoululla", johon sisältyy yleensä päiväkoti/eskari ennen peruskoulun aloittamista.
Ala-aste on suunnattu 6-12 vuotialle ja sisältää luokat 1-6. Ala-asteita löytyy n. 15, 200, jotka ovat joko valtion ylläpitämiä (?) tai uskonnollisten yhteisöjen/instituutioiden.
"Toisen asteen koulutus" (secondary school) sisältää yläasteen ja lukion: yläaste kestää kuten suomessa 3 vuotta (yleensä), suunnattu 12-15 vuotialle ja lukio 3-4 vuotta, suunnattu 15-18 vuotiaille. 

Korkeakoulutus (higher education) sisältää yliopistot ja muut koulutusvaihtoehdot, kuten opettajan koulutus. Yliopistoissa on tutkintojen suhteen kestossa eroavaisuuksia suomeen verrattuna: kandidaatti (kestäen 4-5 v), maisteri (1-3v) ja tohtorin tutkinto (2v). (1)

Haitin koulutusjärjestelmä kuulostaa suht. hyvälle, kun ajatellaan, että kyseessä on hyvin köyhä kehitysmaa: todellisuudessa yhä harvempi nuori käy kouluja yliopistoon saakka - kaikilla lapsilla ei ole edes mahdollisuutta päästä kouluun. (Varsinkaan vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen, jossa kuoli suuri määrä koululaisia ja monia kouluja tuhoutui)
Toinen suuri ongelma kouluissa on kieli: monet "julkiset" koulut opettavat ranskaksi, josta lapset eivät ymmärrä mitään eivätkä läpäise lukion pääsykoetta. Useissa yksityiskouluissa, joita yleensä ylläpitää kirkot opettavat puolestaan kreolinkielellä, jota suurin osa väestöstä puhuu, jonka vuoksi n. 98% oppilaista läpäisevät kokeen ja jatkavat opintojaan - tämä nostaa väestön lukutaitoisuutta, joka on keskimäärin n. 61% (2)


Haiti education system

Haitilla on noin. 12-15 yliopistoa, joista suurin osa sijaitsee maan pääkaupungissa Port-au-Princessä. (3)

Notre Damen yliopistossa on viisi tiedekuntaa:

- Lääketieteellinen ja terveystieet

- Kauppatieteet, yhteiskuntatieteet ja valtiotieteet

- Hallintotieteet (Cap-Haïtien)

- Maataloustieteet

- Hallintotieteet (Jacmel)

Itseäni kiinnostaisi eniten lääke- ja terveystieteet. 

Luultavasti eniten mietityttäisi opetuksen ja koulun "laatu" eli millaista opiskelu olisi verrattuna suomeen, jossa on yksi parhaimmista koulujärjestelmistä. (Yleisesti ottaen itse olen ollut erittäin tyytyväinen opetukseen) Miten maassa pärjäisi - kulttuuri kuuluu latinalaisamerikkaleiseen, joka eroaa meille tutusta länsieurooppalaisesta tai mitä tehdä, jos tulisi luonnonkatastrofi. 

Hyvin paljon kuitenkin mietityttäisi eroavaisuus: Haiti on ensimmäinen mustien perustama tasavalta, joten totta kai heti ensimmäisenä minä suomalaisena erottuisin heti kaikista ulkonäöllisesti, puhumattakaan tavoista ja miten käyttäytyä täysin uudessa ympäristössä. 

University of Notre Dame d'haiti (1)

Lähteet:

(1): Haiti education system, Wikipedia education system
(2): Haiti teaching in wrong language article, Wikipedia education in haiti, Haiti education problems video (20mins)

(3): Haiti education system

Kuvat:
(1):  University of Notre Dame D'Haiti (UNDH) Master of Business Administration

Sairaudet

Haitin sairaudet

Chikungunya ihottuma (1)

Haitin tyypillisiin sairauksiin kuuluu esimerkiksi malaria (maan "suosituin" tauti), denguekuume, zikaviruksen aiheuttama zikainfektio ja samalta aedes-suvun hyttyseltä tarttuva tauti chikungunya, kolera ja leptospiroosi eli weilin tauti.
Monet maan taudit johtuvat heikosta sanitaatiosta ja huonosta veden laadusta, jota kolera on erityisesti pahantanut: myös vuoden 2010 maanjäristys, josta maa yhä toipuu, on heikentänyt huomattavasti veden laatua ja edesauttanut erilaisten tartuntatautien leviämistä. (1)


In Haiti, wounds, infectious diseases are top concerns


Tartuntataudit ovat tietyllä tapaa heikentäneet valtion kehittymistä: vakavasti sairastunut väestö tietysti vähentää työvoimaa ja "ylikuormittaa" terveydenhuoltoa, kun lääkäreitä, sairaanhoitajia tai muita koulutettuja henkilöitä ei ole tarpeeksi hoitamaan kaikkia, puhumattakaan tarvittavista ja riittävistä terveydenhuollon tarvikkeista ja lääkkeistä - vähäisillä rahoilla joudutaan keskittyä kehittämään parhaan mukaan terveydenhuoltoa ja luonnonkatastrofien seurauksia. (2)

Vyöruusu (2)

Olisi suositeltavaa ottaa ainakin seuraavat rokotukset ennen Haitiin matkustamista:

• Hepatiitti a ja b 
• Perus influessa rokotukset. 
• Kolera 
• keltakuume
• Rabies (jos eläinten kanssa kontaktissa)
• Aivokalvontulehdus (henkilöille keitä ei ole rokotettu tai ovat riskissä), tuhkarokko ja vesirokko (jos ei ole rokotettu) 
• Pneumonia/keuhkokuume (yleensä iäkkäämmille, yli 65-vuotialle tai immuunipuutoksesta sairastaville) 
• Mahdollisesti vyöruusu eli rakkulaihottuma.

Monet tietolähteet tarjoavat monia kymmeniä rokotuksia, joista olisi hyvä ottaa kuitenkin edes yleiset, kuten hepatiitit ja suurimpia tauteja vastaan, kuten koleraa.
Malaria lääkkeet ja yleisesti muilta yleisiltä tartuntataudeilta olisi hyvä suojautua mahdollisimman tehokkaasti: monet taudit, kuten malaria tai zikainfektio, tarttuvat hyttysen pistoksen välityksellä, jonka vuoksi pelkkiin rokotuksiin ei tulisi turvautua. (3)










Lähteet:
(1): Haiti health issues and common diseases, Haiti sanitation, Terveyskirjasto dengue, Haiti clean water
(2): Omaa pohdintaa. ;v;
(3): Haiti vaccines, Haiti travel advice, Haiti preventable disease

Kuvat:
(1): Wikipedia Chikungunya (English)
(2): Wikipedia vyöruusu

Luonnonkatastrofi

Luonnonkatastrofit

Osana luonnon olosuhteita

Trooppisten metsien hävittäminen

Deforestaatiota eli metsien hävittämistä on tapahtunut Haitilla ympäri maata jo monien vuosien ajan: vuonna 1920 Haitilla oli n. 60% maasta metsää, kun taas nykyään alkuperäismetsää on enää jäljellä 2%. Monet sanovatkin, että Haitissa esiintyy eniten uudelleenkasvatettua metsää. (1)

(1)

Suurin syy metsien hävittämiseen on puuhiilen tuotanto, joka on väestön tärkein energianlähde: puuhiiltä tuotetaan hapettamalla puuta hapettomissa olosuhteissa - helpon tuotannon vuoksi se sopii hyvin kehitysmaiden energialähteeksi. (2)

Suuri metsäkato johtaakin yleensä nopeasti maaperän eroosioon, koska metsä suojelee maaperää: metsien hävitessä maaperä jääkin paljaaksi ja altistuu helpommin kulumisille ja tulville. 

Maanviljelyalueet heikentyvät myös kun maaperän laatu heikentyy ja yhä suuremmat alueet autioituvat. 

Kuivuus lisääntyy, koska ei ole enää puita, jotka haihduttaisivat vettä: kuivuus vaikuttaa niin väestöön (ilmasto) kuin luontoon haittaavasti. 

Ihmisten hyvinvointi ja elinolot ovat uhattuna myös: metsistä saamme erilaisia hedelmiä, marjoja, sieniä ja mahdollisesti lääkekasveja, tuottaen myös energiaa. Metsäkato näkyy ja vaikuttaa myös väestöön yhtälailla kuin luontoon. 

Ilmastonmuutos kiihtyy, kun varastoitunut hiili vapautetaan ilmakehään: ilmastonmuutos taas näkyy monimuotoisesti ympäri maailmaa, ei pelkästään Haitissa. (3)

Effects of Deforestation in Haiti (subtitles)

Metsäkatoa yksinkertaisesti voidaan torjua lopettamalla metsien hakkuu, ottaen kuitenkin huomioon

(2)

Haitin tilanne: väestön tulisi keksiä toinen energianlähde kuin puuhiili, jota on helppo ja halpa tuottaa. Haitin taloudellinen tilanne on erittäin huono, jonka vuoksi fossiiliset polttoaineet, puuhiili yms. ovat liiankin hyvä vaihtoehto niiden halvuuden vuoksi.
Monet pienet ulkomaiset kansalaisjärjestöt ovat järjestäneet metsien uudelleenkasvatus hankkeita, joissa he auttavat vapaaehtoisia henkilöitä kasvattamaan uusia kasveja ja puita: hankkeet ovat kuitenkin jääneet usein pieniksi. Hallinto on kuitenkin pyrkinyt edesauttamaan mahdollisimman paljon hankkeita ja kannustamaan ihmisiä mukaan. 

Alueet voidaan ennallistaa lähinnä metsien uudelleenkasvattamisella ja pyrkiä turvaamaan heikentynyt maaperä esimerkiksi ohjaamalla sadevesiä tai tulvia. (4)

Planting Trees Restores Soil in Haiti

(3)

Kuumankosteiden alueiden maaperien eroosio ja laterisaatio
Maaperien eroosiolla tarkoitetaan maanpinnan kulumista, jossa eri eroosiovoimat (virtaava vesi, liikkuva jää, tuuli, aallokko ja painovoima) aiheuttavat rapautuneen maa-aineksen kulumisen, kuljetuksen ja kasautumisen eri paikkoihin.
Laterisaatiolla puolestaan tarkoitetaan latosolimaannosta eli korkeissa lämpötiloissa hajottajat hajottavat maaperän eloperäistä aineista liiankin nopeasti: ravinteet eivät pysy maaperässä kauaa. Esimerkiksi sademetsien kasvit saavat ravinteita juurillansa maaperäsä - metsiä hakatessa ravinteet huuhtoutuvat sadeveden mukana pois ja erilaisille kasville jää jäljelle käyttökelvottomia raudan ja alumiinin oksideja: maannos kuivuu auringon paahteessa ja kovettuu tiilimäiseksi lateriitiksi. (5)

Erosion's effects on different landformsMolemmat eroosio ja laterisaatio johtuvat yleisesti yllä käsitellystä metsän hakkaamisesta: maaperä jää paljaaksi, joka altistaa sen huomattavasti helpommin kulumiselle ja laterisaatiossa kasvien ravinteet kulkeutuvat juurien ulottomuuksiin, kun metsiä hakataan, jolloin kasvit eivät saa tarpeeksi ravintoa. (6)

Eroosion suurin vaikutus on viljelymaan tuhoutuminen: tämä taas puolestaan vaikuttaa meidän ravinnon määrään - maailman väestö kasvaa, kun taas viljelykelpoinen maa vähenee.
Aavikoituminen kiihtyy, joka kaventaa meidän elintilaamme: useissa maissa, kuten Intiassa asutaan jo hyvin ahtaasti.
Veden laatu heikkenee, kun ravinteita ja muita maaperän aineksia kasautuu vesistöihin: vesistöt likaantuvat, joka taas haittaa kalojen elinympäristöä ja kalastusta. Vesistöt myös madaltuvat irtoaineksien myötä, joka lisää ruoppaamisen eli vesistöjen pohjaa joudutaan syventämään, jotka voivat aiheuttaa muita ympäristöhaittoja, kuten veden samenemista tai kalojen kutualueiden tuhoutumista.
Eroosion myötä myös tulariski kasvaa: tulvat puolestaan voivat aiheuttaa suuria ja kalliita vahinkoja infrastruktuuriin, levittää erilaisia tartuntatauteja tai pahimmassa tapauksessa viedä hengen. (7)

Laterilasaatio voi lähinnä haitata Haitissa viljelymaiden ja satojen kasvatusta, sillä vain tietyt kasvit ja sadot pärjäävät latosolimaannoksessa, koska maannos ei ole "hedelmällinen."
Latosolimaannoksessa pärjää yleensä esimerkiksi puuvilla, riisi, vehnä, tee, kahvi ja kookos. Haitissa puolestaan lähinnä kasvatetaan omavaraisia viljelykasveja, kuten banaaneja, maissia, bataattia ja riisiä - elintarvikkeita usein myydäänkin teiden varreilla. Heikko maaperä ja viljelymaiden väheneminen aiheuttaa eroosion tavoin ruuan tuotannon vähenemistä. (8)

Maaperän eroosiota voidaan ehkäistä esimerkiksi istuttamalla eroosioherkille alueille puita, monipuolinen viljelykierto, ympärivuotinen kasvipeitteisyys, maaperää muokataan mahdollisimman vähän, maastourheilun ja vaellusreittien minimointi ja karjalaidunnuksen vähentäminen.

Erosion prevention animation

Latosolimaannosta voitaisiin periaatteessa ehkäistä torjumalla puiden ja metsien hakkuuta, jolloin ravinteet eivät pääse huuhtoutumaan sadevesien mukana niin helposti, kuin ilman metsiä. (9)


Lähteet:

(1): Haiti reforestation ja Wikipedia metsäkato

(2): Haiti reforestation ja Wikipedia puuhiili

(3): WWF metsäkato, Tremr haiti deforestation, Haiti reforestation
(4): The guardian haiti, permaculture haiti deforestation, Haiti deforestation solution

(5): Geos2 - oppikirja s. 67 ja 91
(6): Wikipedia eroosion vaikutukset ja geos2 s. 67
(7): Maantieteen YO 2016 - eroosion riskit, Wikipedia ruoppaus, Maa ja kotitalousnaiset ruoppaus, Tulvien seuraukset, Yle uutinen eroosiosta
(8): Soil types suitable for crops, Haiti agriculture
(9): Maantieteen YO 2016 - ihmisen toiminnan vaikutukset, WWF tiedote eroosiosta, Geos2 - s. 67

Kuvat:
(1): Enviro society - Haiti is covered with trees
(2): The Mighty Moringa Tree in Haiti
(3): Haiti: “The Most Desperate Enviromental Crisis on the Planet” 

Luonnonolosuhteet

Luonnonolosuhteet

Haitin ilmasto on trooppinen, keskilämpötila ympäri vuoden n. 21-27 celsiusastetta - trooppista ilmastoa kuitenkin viilentää pasaatituulet. Useimmissa osissa ympäri maata esiintyy kaksi sadekautta. (1)

Kasvillisuus koostuu lähinnä erilaisista metsä tyypeistä, kuten sademetsistä, mäntymetsistä ja kosteikoista. 

17-1900-luvulla suurin osa alkuperäismetsistä kaadettiin maanviljelyn, laiduntamisen ja hakkuun vuoksi, kiihtyen voimakkaasti 1900-luvulla väestön lisääntyessä. 

Nykyään kasvillisuudessa vain 2% alkuperäismetsistä on jäljellä, joka altistaa maan eroosiolle. (2)

Kasvillisuusalueet

Ilmastoalueet

Candy cane snail

Haitista löytyy monia erikoisia eläimiä, kuten liguus virgineus "candy cane snail", jotka elävät ja viettävät suurimman osan eliniästään vain tietyntyyppisessä puussa, sinipuussa. Ruokavalio koostuu sammaleesta, sienistä ja levästä.
Etanoiden kotiloiden värit voivat vaihdella yhdestä kolmeen eri väriin: ruskea, musta, pinkki, vihreä, violetti tai vaalean keltainen. (3) 

Hispaniolangtrogoni

Kansallislintu hispaniolangtrogoni on haitin pilvimetsässä asustava värikäs trogoni eli vanhalta nimeltä surukulintuihin kuuluva lintu. Ruokavalio koostuu lähinnä hyönteisistä ja tietyistä hedelmistä. Erikoista lajille on, että ensimmäinen ja toinen varvas osoittaa taaksepäin, kun taas kolmannes ja neljäs varvas eteenpäin. (4)

copernicia ekmanii

Löytyy myös monia erikoisia kasvjea, kuten copernicia ekmanii, jota esiintyy yleisimmiten pohjois-haitissa. Palmut voivat kasvaa jopa 12 metriä pitkiksi paksujen lehtien kera, kasvaen yleensä puolikuivilla maaperillä, kuitenkin lähellä vesialueita - palmu vaatii myös trooppisen ilmaston, kasvaen parhaiten n. 26-28 celciusasteessa, vaikka "aikuiset" voivatkin selvitä huomattavasti viileämmissä olosuhteissa. (5)

Melonikaktus

Toinen erikoinen kasvi on melonikaktus, joka on 40 lajin muodostama suku. Kaktuksen tunnistaminen on helppoa: nimensä mukaisesti kaktus kasvaa enemmän leveyttä kuin korkeutta.

Kaktuksen päälle kasvaa usein ns. "karvahattu", johon kehittyy pieniä kukkia. Vaaleanpunaiset hedelmät muistuttavat muodoltaan paprikaa ja luonnossa useat liskot ja linnut käyttävätkin niitä ravintonaan. (6)

Lähteet

(1): https://www.globalis.fi/Maat/Haiti ja Haiti pähkinänkuoressa 

(2): Wikipedia, haitin maantiede ja luonto, https://www.globalis.fi/Maat/Haiti
ja britannica, Wikipedia, haiti wildlife
(3): Haitis top 10 animals, Wikipedia liguus virgineus, Liguus snail
(4): Haitis top 10 animals, Wikipedia hispaniolangtrogoni, Wikipedia Heterodactyly
(5): Copernicia ekmanii, Palmdpedia, Wikipedia copernicia ekmanii ja Intreasures haiti
(6): Wikipedia melonikaktus (suomi), Wikipedia melocactus (english), Wikipedia haiti flora, California cactus center video

Perustietosivu

Haitin tasavalta
Repiblik d Ayiti

Haitin väkiluku on n. 11 miljoonaa (2019), joista pääkaupungissa ja suurimmassa kaupungissa Port-au-Princessä asuu 987,310 kokonaisväestöstä. (2019) (1)

Jovenel Moïse

Maan valtiomuoto on tasavalta.

Maata johtaa vuonna 2017 valtaan noussut presidentti Jovenel Moïse, vaikka hänellä ei ollutkaan minkäänlaista taustaa politiikasta, mutta vuonna 2015 Michel Martelly valitsi hänet ehdokkaaksi Haitin Tét Kale -puolueesta. 

Haiti on semipresidentiaalinen tasavalta, jossa valta on jaettu presidentille ja pääministerille. (2) 

Ensimmäinen tammikuuta vuonna 1804 Haiti voitti itsenäisyystaistelunsa Ranskan kanssa: itsenäistymisen myötä Haiti teki historiaa olemalla ensimmäinen "mustien muodostama itsenäinen valtio". 

Itsenäisyystaistelua tai vallankumousta voidaan kuvata suurimmaksi ja menestykkäimmääksi kapinaksi läntisellä pallonpuoliskolla: kapinan avuin päästiin orjuudesta, mutta myös Ranskan hallinnosta eroon. (3)

Väestötiheys vuonna 2017 oli 398km² ja koko maan pinta-ala puolestaan 27 750 km². (Vrt. Naapurimaahan Dominikaaniseen tasavaltaan: 48 670 km².) (4)

Haitin pääuskonto on roomalaiskatolinen ja protestanttinen, johon noin 80% Haitin väestöstä kuuluu: suurimmalti osalti maa on ollut kristillinen satoja vuosia espanjalaisten ja ranskalaisten astuttua saarivaltioon. Maassa kuitenkin harjoitetaan myös paljon voodoota (Afrikkalais-karibialainen monijumalainen uskonto, johon sisältyy mm. Esi-isien palvontaa ja fetisseille uhrausta (=taikaesineille).)

Pääuskontoihin lasketaan myös vanhat alkuperäiskansojen uskonnot, joita yhä pieni osa väestöstä harjoittaa. (5)

Virallisiin kieliin kuuluu Haitin oma kieli, Haitin kreoli, jota useat kuvaavat ns. Rikkinäiseksi ranskaksi, koska kielen alkuperäisyys johtaa itse ranskaan hallintoajoilta. Toinen virallinen kieli on tietysti ranska historian vuoksi. (Siirtomaa) (6)

Haitilla on oma valuuttansa, Haitin gourde (HTG). 

Euro vastaa n. 107 HTG ja 1 HTG vastaa 0,0093 euroa. (7)

BKT/asukas oli vuonna 2018 868 ja HDI 0.503, sijalla 169 vuonna 2018. (BKT:n kasvua ei löynyt?) (8)

Vuoden 2019 eli tämän hetkinen syntyvyys Haitissa on 24.163 synnytystä/1000 naista, joka on 1,51% vähemmän kuin vuonna 2018 ja kuolleisuus puolestaan 7,6 kuolemaa per 1000 vuonna 2018. 

Eliniänodote vuonna 2016 oli n. 63,3 vuotta. (9)

Lähteet:

(1): Haiti Population, Haiti population in cities (kuvat: Wikipedia Haiti)

(2): Wikipedia Jovenel, Semi-presidential system, Wikipedia Haiti Politiikka ja oikeuslaitos (Kuva: Haiti president) 

(3): Independence of Haiti, HAITIAN REVOLUTION (1791-1804), Globalis Haiti

(4): Globalis väestöntiheys, Wikipedia Haiti, Wikipedia Dominikaaninen tasavalta

(5): Religious beliefs in Haiti, Wikipedia Religion in Haiti

(6): Britannica Haitian Creole, Wikipedia Haitian language

(7): Valuuttakurssit euro - htg (kuva: Valuuttamuunnin)

(8): Human development reports

(9): Haiti death rate, Eliniänodote google, Haiti birth rate