Haiti: Luonnonkatastrofi

Luonnonkatastrofit

Osana luonnon olosuhteita

Trooppisten metsien hävittäminen

Deforestaatiota eli metsien hävittämistä on tapahtunut Haitilla ympäri maata jo monien vuosien ajan: vuonna 1920 Haitilla oli n. 60% maasta metsää, kun taas nykyään alkuperäismetsää on enää jäljellä 2%. Monet sanovatkin, että Haitissa esiintyy eniten uudelleenkasvatettua metsää. (1)

(1)

Suurin syy metsien hävittämiseen on puuhiilen tuotanto, joka on väestön tärkein energianlähde: puuhiiltä tuotetaan hapettamalla puuta hapettomissa olosuhteissa - helpon tuotannon vuoksi se sopii hyvin kehitysmaiden energialähteeksi. (2)

Suuri metsäkato johtaakin yleensä nopeasti maaperän eroosioon, koska metsä suojelee maaperää: metsien hävitessä maaperä jääkin paljaaksi ja altistuu helpommin kulumisille ja tulville.

Maanviljelyalueet heikentyvät myös kun maaperän laatu heikentyy ja yhä suuremmat alueet autioituvat.

Kuivuus lisääntyy, koska ei ole enää puita, jotka haihduttaisivat vettä: kuivuus vaikuttaa niin väestöön (ilmasto) kuin luontoon haittaavasti.

Ihmisten hyvinvointi ja elinolot ovat uhattuna myös: metsistä saamme erilaisia hedelmiä, marjoja, sieniä ja mahdollisesti lääkekasveja, tuottaen myös energiaa. Metsäkato näkyy ja vaikuttaa myös väestöön yhtälailla kuin luontoon.

Ilmastonmuutos kiihtyy, kun varastoitunut hiili vapautetaan ilmakehään: ilmastonmuutos taas näkyy monimuotoisesti ympäri maailmaa, ei pelkästään Haitissa. (3)

Effects of Deforestation in Haiti (subtitles)

Metsäkatoa yksinkertaisesti voidaan torjua lopettamalla metsien hakkuu, ottaen kuitenkin huomioon

(2)

Haitin tilanne: väestön tulisi keksiä toinen energianlähde kuin puuhiili, jota on helppo ja halpa tuottaa. Haitin taloudellinen tilanne on erittäin huono, jonka vuoksi fossiiliset polttoaineet, puuhiili yms. ovat liiankin hyvä vaihtoehto niiden halvuuden vuoksi.
Monet pienet ulkomaiset kansalaisjärjestöt ovat järjestäneet metsien uudelleenkasvatus hankkeita, joissa he auttavat vapaaehtoisia henkilöitä kasvattamaan uusia kasveja ja puita: hankkeet ovat kuitenkin jääneet usein pieniksi. Hallinto on kuitenkin pyrkinyt edesauttamaan mahdollisimman paljon hankkeita ja kannustamaan ihmisiä mukaan.

Alueet voidaan ennallistaa lähinnä metsien uudelleenkasvattamisella ja pyrkiä turvaamaan heikentynyt maaperä esimerkiksi ohjaamalla sadevesiä tai tulvia. (4)

Planting Trees Restores Soil in Haiti

(3)

Kuumankosteiden alueiden maaperien eroosio ja laterisaatio
Maaperien eroosiolla tarkoitetaan maanpinnan kulumista, jossa eri eroosiovoimat (virtaava vesi, liikkuva jää, tuuli, aallokko ja painovoima) aiheuttavat rapautuneen maa-aineksen kulumisen, kuljetuksen ja kasautumisen eri paikkoihin.
Laterisaatiolla puolestaan tarkoitetaan latosolimaannosta eli korkeissa lämpötiloissa hajottajat hajottavat maaperän eloperäistä aineista liiankin nopeasti: ravinteet eivät pysy maaperässä kauaa. Esimerkiksi sademetsien kasvit saavat ravinteita juurillansa maaperäsä - metsiä hakatessa ravinteet huuhtoutuvat sadeveden mukana pois ja erilaisille kasville jää jäljelle käyttökelvottomia raudan ja alumiinin oksideja: maannos kuivuu auringon paahteessa ja kovettuu tiilimäiseksi lateriitiksi. (5)

Erosion's effects on different landformsMolemmat eroosio ja laterisaatio johtuvat yleisesti yllä käsitellystä metsän hakkaamisesta: maaperä jää paljaaksi, joka altistaa sen huomattavasti helpommin kulumiselle ja laterisaatiossa kasvien ravinteet kulkeutuvat juurien ulottomuuksiin, kun metsiä hakataan, jolloin kasvit eivät saa tarpeeksi ravintoa. (6)

Eroosion suurin vaikutus on viljelymaan tuhoutuminen: tämä taas puolestaan vaikuttaa meidän ravinnon määrään - maailman väestö kasvaa, kun taas viljelykelpoinen maa vähenee.
Aavikoituminen kiihtyy, joka kaventaa meidän elintilaamme: useissa maissa, kuten Intiassa asutaan jo hyvin ahtaasti.
Veden laatu heikkenee, kun ravinteita ja muita maaperän aineksia kasautuu vesistöihin: vesistöt likaantuvat, joka taas haittaa kalojen elinympäristöä ja kalastusta. Vesistöt myös madaltuvat irtoaineksien myötä, joka lisää ruoppaamisen eli vesistöjen pohjaa joudutaan syventämään, jotka voivat aiheuttaa muita ympäristöhaittoja, kuten veden samenemista tai kalojen kutualueiden tuhoutumista.
Eroosion myötä myös tulariski kasvaa: tulvat puolestaan voivat aiheuttaa suuria ja kalliita vahinkoja infrastruktuuriin, levittää erilaisia tartuntatauteja tai pahimmassa tapauksessa viedä hengen. (7)

Laterilasaatio voi lähinnä haitata Haitissa viljelymaiden ja satojen kasvatusta, sillä vain tietyt kasvit ja sadot pärjäävät latosolimaannoksessa, koska maannos ei ole "hedelmällinen."
Latosolimaannoksessa pärjää yleensä esimerkiksi puuvilla, riisi, vehnä, tee, kahvi ja kookos. Haitissa puolestaan lähinnä kasvatetaan omavaraisia viljelykasveja, kuten banaaneja, maissia, bataattia ja riisiä - elintarvikkeita usein myydäänkin teiden varreilla. Heikko maaperä ja viljelymaiden väheneminen aiheuttaa eroosion tavoin ruuan tuotannon vähenemistä. (8)

Maaperän eroosiota voidaan ehkäistä esimerkiksi istuttamalla eroosioherkille alueille puita, monipuolinen viljelykierto, ympärivuotinen kasvipeitteisyys, maaperää muokataan mahdollisimman vähän, maastourheilun ja vaellusreittien minimointi ja karjalaidunnuksen vähentäminen.

Erosion prevention animation

Latosolimaannosta voitaisiin periaatteessa ehkäistä torjumalla puiden ja metsien hakkuuta, jolloin ravinteet eivät pääse huuhtoutumaan sadevesien mukana niin helposti, kuin ilman metsiä. (9)

Lähteet:

(1): Haiti reforestation ja Wikipedia metsäkato

(2): Haiti reforestation ja Wikipedia puuhiili

(3): WWF metsäkato, Tremr haiti deforestation, Haiti reforestation
(4): The guardian haiti, permaculture haiti deforestation, Haiti deforestation solution