lauantai 14. joulukuuta 2019

Agenda 2030


Agenda 2030


1. Ei köyhyyttä
Haitin väestöstä jopa 59% elää köyhyysrajan alapuolella, jonka lisäksi yli 24% vielä äärimmäisessä köyhyydessä: maa on länsimäisen pallonpuoliskon köyhin maa ja kuuluu maailmanlaajuisesti köyhimpiin maihiin - köyhyyden poistaminen kaikissa muodoissa auttaisi maan kehittymistä niin monessa eri asiassa, ihmisillä olisi varaa ostaa ruokaa (ruokaa voitaisiin tuottaa enemmän, kunnon viemäristöjärjestelmä ja käymälöitä voitaisiin rakentaa.) 
Suurin este köyhyyden ylipääsemiselle on luultavasti sen suuruus ja luonnonkatastrofit, joita esiintyy runsaasti maassa - jopa niin paljon, että vuosina 1994-2013 Haiti laskettiin kolmanneksi suurimmaksi maaksi, jossa tapahtuu luonnonkatastrofeja. (Hurrikaaneja, tulvia, maanjäristyksiä, maanvyöryjä - tuhojen korjaaminen on kallista...)  On myös raportoitu tapauksia, joissa asukkaita luvataan auttaa, mutta apua ei saadakkaan tai rahallisia avustuksista päätyykin vain pieni osa itse valtiolle. (9. Kehitysyhteistyö osassa tulee esille)
Tavoitteen saavuttaminen olisi hyvin vaikeaa, mutta suurella yhteistyöllä eri organisaatioiden välillä tavoite voisi mahdollisesti onnistua: valtion tukeminen taloudellisesti (Esim. WWF kaltainen lahjoitus mahdollisuus eli lahjoitetut rahat siirrettäisiin Haitille) ja autettaisiin rakentamaan esim. tulvalle ja maavyöryille esteitä. (Luonnonkatastrofien tuhoihin menevien kulujen vähentäminen) ja parempien elinolojen kehittäminen. Toki olisi myös realistista saada näin suureen tavoitteeseen esim. Suurempia lahjoituksia eri mailta (Esim. Yhdysvallat ovat antaneet suuria rahasummia maanjäristyksen jälkeen)
Jos Haiti saavuttaisi tavoitteen elinolot olisivat huomattavasti paremmat - köyhyyden poistamisella saataisiin aikaan myös muut tavoitteet, kuten sanitaation mahdollistaminen kaikille. Köyhyys on suuri pohja muille ongelmille, joista Haiti kärsii. (1)


2. Ei nälkää
Nälän poistaminen Haitissa olisi äärimmällisen tärkeää, sillä n. 50% populaatiosta on aliravittu, jopa ennen 2010 maanjäristystä n. 40% populaatiosta oli aliravittu. Pääraaka-aine on riisi, jota saadaan tuotettua vakaasti - nihkeä ruokavalio aiheuttaa erilaisia sairauksia, kuten anemiaa eli raudanpuutetta, josta kolmas naisista ja tytöistä kärsii. Vähäinenkin ruoka mitä on saatavilla voi olla myös saastunutta: esim. Tunnettu maassa pyörivä sairaus kolera leviää ruuan tai veden välityksellä.
Vähäiset sadot, joita vuodaan tuottaa menevät usein pilalle luonnonkatastrofien seurauksena (mm. tulvat) tai äärimmäisten sääilmiöiden (mm. rankkasateet). Lisäksi suuriin satoihin ei ole saatavilla riittävästi puhdasta vettä, jolla satoja voitaisiin ylläpitää.
Tavoite voitaisiin saavuttaa (ulkopuolisten organisaatioiden avuin) rakentamalla suuria ja turvattuja viljelmäalueita - lisäksi pitäisi kouluttaa useita ihmisiä ylläpitämään viljelmiä ja huolehtimaan niistä: kastelujärjestelmälle tulisi keksiä myös järkevä keino, jotta saadaan satoja saadaan ylläpidettyä riittävälä puhtaalla vedellä. (Esimerkiksi erilaisten vesialueiden hyödyntäminen - ottaen kuitenkin huomioon suolapitoisuuden, sillä jos sadot pääsevät suolaantumaan niistä ei ole mitään hyötyä.)
Konkreettisia hyötyjä totta kai olisi, että yli puolet väestöstä ei kärsisi enää nälänhädästä ja satoalueiden rakentaminen tarkoittaisi työpaikkoja ihmisille. Ihmiset jatkaisivat tehdä kunnolla töitä ja ravintoperäiset sairaukset vähenesivät, kun kunnon ravintopitoista ruokaa on saatavilla. (Mm. B1-vitamiinin puutosta ja marasmus eli energia-proteiinin puute) (2)



3. Terveyttä ja hyvinvointia
Suuri ongelma maassa on tartuntatautien helppo leviäminen ja vähäiset lääkärit/heikko terveydenhuolto: 100 000 haitilaista kohden on 25 lääkäriä, kun taas vertaa Yhdysvaltoihin jossa on 280 lääkäriä kohden 100 000 amerikkalaista.
Haitissa on läntisen pallonpuoliskon suhteen korkein vastasyntyneiden, alle viiden ikäisten ja äitien kuolleisuuslukemat - yhä useampi myös kuolee kehitysmaille yleisiin tauteihin, kuten malariaan, turberkuloosiin ja jopa ripuliin. Esimerkkinä vuonna 2018 AIDS:iin kuoli 2700 ihmistä.
Kuten aikaisemmin mainittu liian vähäisistä lääkäreistä myös heikot terveydenhuollon palvelut ovat suuri syy mm. Korkeille lapsikuolleisuuden lukemille ja ns. Helposti hoidettaville sairauksille, kuten yllämainittu ripuli.
Tavoitetta on vaikea saavuttaa sillä terveydenhuollossa avustaa jo valmiiksi Yhdysvallat taloudellisesti, mutta suuri teko olisi saada lisää lääkäreitä ja terveydenhuollon väkeä. Sen lisäksi terveysopetusta olisi hyvä lisätä (tämä taas johtaa juurensa puhtaaseen veteen yms...), mutta sairauksien väheneminen olisi ideaalia, esimerkkinä koleraepidemian pysäyttäminen.
Jos tavoite saavutettaisiin sairaaloille ja terveydenhuolloilla olisi enemmän asiantuntevia henkilöitä ja enemmän työväkeä, joka tasapainottaisi työnmäärää. Terveydenhuollolla olisi myös parempi mahdollisuus kehittyä, keksiä tehokkaampia ratkaisuja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn sekä mahdollisesti saataisiin lisää resursseja. Tehokkaampi terveydenhuolto vähentäisi tätä kautta sairauksiin kuolemista, yleisesti väestön terveys paranisi (elinolot vielä kuitenkin pahentaisivat...) ja lapsikuolleisuuden vähenemisen myötä lapsia ei tarvitsisi tehdä ns. "Vakuutukseksi". (Ellei lapsia tule ehkäisyn/raiskauksien vuoksi) (3)




6. Puhdas vesi ja sanitaatio 
Haitissa on erittäin suuri pula puhtaasta vedestä ja sen saatavuudesta: 55,2% väestöstä on mahdollisuus, pääsy vesilähteeseen, kun taas lähemmäs 70% ei ole edes suoraa saatavuutta juomaveteen. Puhtaan veden puutteen mukana nousee myös saastuneen veden mukana leviävät sairaudet, kuten kolera, lavantauti ja krooninen ripuli, jotka aiheuttavat yli puolet kuolemantapauksista vuosittain - lapsikuolleisuudessa 57 jokaisesta 1000 syntymästä. 
Sanitaation, viemäristön puute on järjetöntä maassa: pääkaupungissa eli suurimmassa kaupungissa maassa ei ole keskusviemäristöä, joka johtaisi mm. Hanat, suihkut ja vessat yhtenäiseen jätevesialueeseen.
Vähäinenkin puhdas vesi saastuu käymälöiden ja viemäristön puutteen vuoksi, kun tarpeet ja muut saasteet päätyvät samaan veteen mistä haetaan juomavettä.
Suurin ongelma viemäristöjen ja kunnollisten käymälöiden puutteeseen on rahan puute: valtiolla ei yksinkertaisesti ole varaa rakentaa suuria ja kalliita viemäristösysteemejä sekä ylläpitää niitä. Jos kuitenkin saadaan ulkopuolista tukea ja saadaan rakennettua, viemäristöt yleensä kaatuvat viimeistään luonnonkatastrofin yhteydessä tai jos viemäristöjä saadaan niiden ylläpitäminen ja rakentaminen voi tapahtua hyvin epäinhimmillisissä oloissa eikä työ ole mieluista. (-> The worst job in the world (scroll down)
Tavoite voitaisiin saavuttaa rakentamalla kestäviä sekä järkeviä viemäristöjä ja kouluttamaan ihmisiä huolehtimaan niistä. (Entä jos putki menee rikki? Koulutettuja henkilöitä osaa korjata ne) Samoin puhdasta vettä voitaisiin lisätä ihmisten terveysvalistuksen avuin: tarpeita ei voi tehdä lähellä vesialueita eikä muita saasteita saisi heittää järveen. Kaivot, vesipumput ja muut erilaiset vesilähteet tulisi suojata luonnonkatastrofeilta: esimerkiksi maanjäristykset usein aiheuttavat suuria tuhoja pumppuihin ja kaivoihin.
Tavoitteen saavuttaminen takaisi vesistöperäisten sairauksien vähenemisen (mm. kolera, punatauti), joka vähentäisi heikon terveydenhuollon jonoja/kiireellisyyttä ja antaisi terveydenhuollolle paremmat mahdollisuudet kehittyä. (Jatkuvasti resursseja menee samojen tautien hoitoon...) Viemäristöt takaisivat enemmän puhdasta vettä, kun vähäinenkin puhdas vesi ei enää saastuisi. Tällä voitaisiin myös parantaa heikkoja hygenia oloja, joista liiankin usea kärsii. (4)



16. Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto
Haitissa tapahtuu hyvin paljon rikollisuutta: yhdysvaltain ulkoministeriön matkailuvaltuutettu on asettanut Haitin tasolle 4 eli matkustajien tulisi välttää Haitiin matkustamista.
Maassa on suuri vaara raiskauksille, aseellisille ryöstöille, kidnappauksille ja pahimmassa tapauksissa jopa tappamisille rikollisjoukkojen toimesta. Myös julkinen liikenne ja ajaminen on raportoitu hyvin vaaralliseksi erityisesti turisteille: nopeusrajoituksia ei oteta huomioon kovinkaan hyvin ja tapaturmat ovat yleisiä.
Rikollisuudelle altistaa myös huumekauppa (kokaiini ja marihuana), sillä Haiti on merkittävä lähetysreitti Yhdysvaltoihin.
Maassa tapahtuu paljon rikollisuutta, koska rangaistukset ovat heikot tai olemattomat heikoimmilla alueilla: kunnollista poliisijärjestelmää ei ole, joten rikoksista ei jää myöskään kiinni tai itse rikollisia on vaikea saada kiinni. Huonot elinolot myös kannustavat erityisesti varastamaan, jos esim. ruokaan ei ole varaa, jolloin altistutaan helpommin tälläisille asioille - totta kai varmasti jokainen meistä haluaisi kunnollisen elämän.
Edelleen, kuten muissa kohdissa tavoite voitaisiin saavuttaa parantamalla elinoloja: paremmat puolustus- ja ylläpitojärjestelmät, rankemmat rangaistukset ja elinolojen parantaminen. Haitia ei myöskään saisi hyödyntää huumekaupassa, koska laiton huumekauppa totta kai lasketaan myös rikollisuuteen - huumekaupassa voi helposti taata elantonsa.
Jos tavoitteen päästäisiin maan elinolot olisivat yleisesti huomattavasti paremmat ja turvallisemmat. Raiskaukset lisäävät lapsien määrää perheessä (ottaen huomioon myös mahdollisen väkivallan yms...), joita on jo tarpeeksi useilla perheissä. Matkailijoita tulisi enemmän maahan (olettaen että parhaimpiin kaupunkeihin kuitenkin), joka toisi valtiolle tai kaupungille lisää tuloja auttaen taas epävakaassa taloudellisessa tilanteessa. (5)
Go Inside Haiti's Worst Slum - Crime in Cité Soleil







Lähteet:

Kaikissa kohdissa käytetty myös tietysti:
Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030

- Suosittelen käyttämään sivussa olevaa: "Joulukuussa/marraskuussa" kohtaa katsoa eri osia, sillä ainakaan itselläni ei näy "luonnonkatastrofi" osa normaalisti selatessa :'0

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Agenda 2030

Agenda 2030 1. Ei köyhyyttä Haitin väestöstä jopa 59% elää köyhyysrajan alapuolella, jonka lisäksi yli 24% vielä äärimmäisessä kö...