Sosiaalis-taloudelliset olosuhteet

Koulutus

Koulujärjestelmä on suht. Samanlainen kuin meillä suomessa:
Koulujärjestelmä alkaa ns. "Esikoululla", johon sisältyy yleensä päiväkoti/eskari ennen peruskoulun aloittamista.
Ala-aste on suunnattu 6-12 vuotialle ja sisältää luokat 1-6. Ala-asteita löytyy n. 15, 200, jotka ovat joko valtion ylläpitämiä (?) tai uskonnollisten yhteisöjen/instituutioiden.
"Toisen asteen koulutus" (secondary school) sisältää yläasteen ja lukion: yläaste kestää kuten suomessa 3 vuotta (yleensä), suunnattu 12-15 vuotialle ja lukio 3-4 vuotta, suunnattu 15-18 vuotiaille. 

Korkeakoulutus (higher education) sisältää yliopistot ja muut koulutusvaihtoehdot, kuten opettajan koulutus. Yliopistoissa on tutkintojen suhteen kestossa eroavaisuuksia suomeen verrattuna: kandidaatti (kestäen 4-5 v), maisteri (1-3v) ja tohtorin tutkinto (2v). (1)

Haitin koulutusjärjestelmä kuulostaa suht. hyvälle, kun ajatellaan, että kyseessä on hyvin köyhä kehitysmaa: todellisuudessa yhä harvempi nuori käy kouluja yliopistoon saakka - kaikilla lapsilla ei ole edes mahdollisuutta päästä kouluun. (Varsinkaan vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen, jossa kuoli suuri määrä koululaisia ja monia kouluja tuhoutui)
Toinen suuri ongelma kouluissa on kieli: monet "julkiset" koulut opettavat ranskaksi, josta lapset eivät ymmärrä mitään eivätkä läpäise lukion pääsykoetta. Useissa yksityiskouluissa, joita yleensä ylläpitää kirkot opettavat puolestaan kreolinkielellä, jota suurin osa väestöstä puhuu, jonka vuoksi n. 98% oppilaista läpäisevät kokeen ja jatkavat opintojaan - tämä nostaa väestön lukutaitoisuutta, joka on keskimäärin n. 61% (2)


Haiti education system

Haitilla on noin. 12-15 yliopistoa, joista suurin osa sijaitsee maan pääkaupungissa Port-au-Princessä. (3)

Notre Damen yliopistossa on viisi tiedekuntaa:

- Lääketieteellinen ja terveystieet

- Kauppatieteet, yhteiskuntatieteet ja valtiotieteet

- Hallintotieteet (Cap-Haïtien)

- Maataloustieteet

- Hallintotieteet (Jacmel)

Itseäni kiinnostaisi eniten lääke- ja terveystieteet. 

Luultavasti eniten mietityttäisi opetuksen ja koulun "laatu" eli millaista opiskelu olisi verrattuna suomeen, jossa on yksi parhaimmista koulujärjestelmistä. (Yleisesti ottaen itse olen ollut erittäin tyytyväinen opetukseen) Miten maassa pärjäisi - kulttuuri kuuluu latinalaisamerikkaleiseen, joka eroaa meille tutusta länsieurooppalaisesta tai mitä tehdä, jos tulisi luonnonkatastrofi. 

Hyvin paljon kuitenkin mietityttäisi eroavaisuus: Haiti on ensimmäinen mustien perustama tasavalta, joten totta kai heti ensimmäisenä minä suomalaisena erottuisin heti kaikista ulkonäöllisesti, puhumattakaan tavoista ja miten käyttäytyä täysin uudessa ympäristössä. 

University of Notre Dame d'haiti (1)

Lähteet:

(1): Haiti education system, Wikipedia education system
(2): Haiti teaching in wrong language article, Wikipedia education in haiti, Haiti education problems video (20mins)

(3): Haiti education system

Kuvat:
(1):  University of Notre Dame D'Haiti (UNDH) Master of Business Administration

Sairaudet

Haitin sairaudet

Chikungunya ihottuma (1)

Haitin tyypillisiin sairauksiin kuuluu esimerkiksi malaria (maan "suosituin" tauti), denguekuume, zikaviruksen aiheuttama zikainfektio ja samalta aedes-suvun hyttyseltä tarttuva tauti chikungunya, kolera ja leptospiroosi eli weilin tauti.
Monet maan taudit johtuvat heikosta sanitaatiosta ja huonosta veden laadusta, jota kolera on erityisesti pahantanut: myös vuoden 2010 maanjäristys, josta maa yhä toipuu, on heikentänyt huomattavasti veden laatua ja edesauttanut erilaisten tartuntatautien leviämistä. (1)


In Haiti, wounds, infectious diseases are top concerns


Tartuntataudit ovat tietyllä tapaa heikentäneet valtion kehittymistä: vakavasti sairastunut väestö tietysti vähentää työvoimaa ja "ylikuormittaa" terveydenhuoltoa, kun lääkäreitä, sairaanhoitajia tai muita koulutettuja henkilöitä ei ole tarpeeksi hoitamaan kaikkia, puhumattakaan tarvittavista ja riittävistä terveydenhuollon tarvikkeista ja lääkkeistä - vähäisillä rahoilla joudutaan keskittyä kehittämään parhaan mukaan terveydenhuoltoa ja luonnonkatastrofien seurauksia. (2)

Vyöruusu (2)

Olisi suositeltavaa ottaa ainakin seuraavat rokotukset ennen Haitiin matkustamista:

• Hepatiitti a ja b 
• Perus influessa rokotukset. 
• Kolera 
• keltakuume
• Rabies (jos eläinten kanssa kontaktissa)
• Aivokalvontulehdus (henkilöille keitä ei ole rokotettu tai ovat riskissä), tuhkarokko ja vesirokko (jos ei ole rokotettu) 
• Pneumonia/keuhkokuume (yleensä iäkkäämmille, yli 65-vuotialle tai immuunipuutoksesta sairastaville) 
• Mahdollisesti vyöruusu eli rakkulaihottuma.

Monet tietolähteet tarjoavat monia kymmeniä rokotuksia, joista olisi hyvä ottaa kuitenkin edes yleiset, kuten hepatiitit ja suurimpia tauteja vastaan, kuten koleraa.
Malaria lääkkeet ja yleisesti muilta yleisiltä tartuntataudeilta olisi hyvä suojautua mahdollisimman tehokkaasti: monet taudit, kuten malaria tai zikainfektio, tarttuvat hyttysen pistoksen välityksellä, jonka vuoksi pelkkiin rokotuksiin ei tulisi turvautua. (3)










Lähteet:
(1): Haiti health issues and common diseases, Haiti sanitation, Terveyskirjasto dengue, Haiti clean water
(2): Omaa pohdintaa. ;v;
(3): Haiti vaccines, Haiti travel advice, Haiti preventable disease

Kuvat:
(1): Wikipedia Chikungunya (English)
(2): Wikipedia vyöruusu

Luonnonkatastrofi

Luonnonkatastrofit

Osana luonnon olosuhteita

Trooppisten metsien hävittäminen

Deforestaatiota eli metsien hävittämistä on tapahtunut Haitilla ympäri maata jo monien vuosien ajan: vuonna 1920 Haitilla oli n. 60% maasta metsää, kun taas nykyään alkuperäismetsää on enää jäljellä 2%. Monet sanovatkin, että Haitissa esiintyy eniten uudelleenkasvatettua metsää. (1)

(1)

Suurin syy metsien hävittämiseen on puuhiilen tuotanto, joka on väestön tärkein energianlähde: puuhiiltä tuotetaan hapettamalla puuta hapettomissa olosuhteissa - helpon tuotannon vuoksi se sopii hyvin kehitysmaiden energialähteeksi. (2)

Suuri metsäkato johtaakin yleensä nopeasti maaperän eroosioon, koska metsä suojelee maaperää: metsien hävitessä maaperä jääkin paljaaksi ja altistuu helpommin kulumisille ja tulville. 

Maanviljelyalueet heikentyvät myös kun maaperän laatu heikentyy ja yhä suuremmat alueet autioituvat. 

Kuivuus lisääntyy, koska ei ole enää puita, jotka haihduttaisivat vettä: kuivuus vaikuttaa niin väestöön (ilmasto) kuin luontoon haittaavasti. 

Ihmisten hyvinvointi ja elinolot ovat uhattuna myös: metsistä saamme erilaisia hedelmiä, marjoja, sieniä ja mahdollisesti lääkekasveja, tuottaen myös energiaa. Metsäkato näkyy ja vaikuttaa myös väestöön yhtälailla kuin luontoon. 

Ilmastonmuutos kiihtyy, kun varastoitunut hiili vapautetaan ilmakehään: ilmastonmuutos taas näkyy monimuotoisesti ympäri maailmaa, ei pelkästään Haitissa. (3)

Effects of Deforestation in Haiti (subtitles)

Metsäkatoa yksinkertaisesti voidaan torjua lopettamalla metsien hakkuu, ottaen kuitenkin huomioon

(2)

Haitin tilanne: väestön tulisi keksiä toinen energianlähde kuin puuhiili, jota on helppo ja halpa tuottaa. Haitin taloudellinen tilanne on erittäin huono, jonka vuoksi fossiiliset polttoaineet, puuhiili yms. ovat liiankin hyvä vaihtoehto niiden halvuuden vuoksi.
Monet pienet ulkomaiset kansalaisjärjestöt ovat järjestäneet metsien uudelleenkasvatus hankkeita, joissa he auttavat vapaaehtoisia henkilöitä kasvattamaan uusia kasveja ja puita: hankkeet ovat kuitenkin jääneet usein pieniksi. Hallinto on kuitenkin pyrkinyt edesauttamaan mahdollisimman paljon hankkeita ja kannustamaan ihmisiä mukaan. 

Alueet voidaan ennallistaa lähinnä metsien uudelleenkasvattamisella ja pyrkiä turvaamaan heikentynyt maaperä esimerkiksi ohjaamalla sadevesiä tai tulvia. (4)

Planting Trees Restores Soil in Haiti

(3)

Kuumankosteiden alueiden maaperien eroosio ja laterisaatio
Maaperien eroosiolla tarkoitetaan maanpinnan kulumista, jossa eri eroosiovoimat (virtaava vesi, liikkuva jää, tuuli, aallokko ja painovoima) aiheuttavat rapautuneen maa-aineksen kulumisen, kuljetuksen ja kasautumisen eri paikkoihin.
Laterisaatiolla puolestaan tarkoitetaan latosolimaannosta eli korkeissa lämpötiloissa hajottajat hajottavat maaperän eloperäistä aineista liiankin nopeasti: ravinteet eivät pysy maaperässä kauaa. Esimerkiksi sademetsien kasvit saavat ravinteita juurillansa maaperäsä - metsiä hakatessa ravinteet huuhtoutuvat sadeveden mukana pois ja erilaisille kasville jää jäljelle käyttökelvottomia raudan ja alumiinin oksideja: maannos kuivuu auringon paahteessa ja kovettuu tiilimäiseksi lateriitiksi. (5)

Erosion's effects on different landformsMolemmat eroosio ja laterisaatio johtuvat yleisesti yllä käsitellystä metsän hakkaamisesta: maaperä jää paljaaksi, joka altistaa sen huomattavasti helpommin kulumiselle ja laterisaatiossa kasvien ravinteet kulkeutuvat juurien ulottomuuksiin, kun metsiä hakataan, jolloin kasvit eivät saa tarpeeksi ravintoa. (6)

Eroosion suurin vaikutus on viljelymaan tuhoutuminen: tämä taas puolestaan vaikuttaa meidän ravinnon määrään - maailman väestö kasvaa, kun taas viljelykelpoinen maa vähenee.
Aavikoituminen kiihtyy, joka kaventaa meidän elintilaamme: useissa maissa, kuten Intiassa asutaan jo hyvin ahtaasti.
Veden laatu heikkenee, kun ravinteita ja muita maaperän aineksia kasautuu vesistöihin: vesistöt likaantuvat, joka taas haittaa kalojen elinympäristöä ja kalastusta. Vesistöt myös madaltuvat irtoaineksien myötä, joka lisää ruoppaamisen eli vesistöjen pohjaa joudutaan syventämään, jotka voivat aiheuttaa muita ympäristöhaittoja, kuten veden samenemista tai kalojen kutualueiden tuhoutumista.
Eroosion myötä myös tulariski kasvaa: tulvat puolestaan voivat aiheuttaa suuria ja kalliita vahinkoja infrastruktuuriin, levittää erilaisia tartuntatauteja tai pahimmassa tapauksessa viedä hengen. (7)

Laterilasaatio voi lähinnä haitata Haitissa viljelymaiden ja satojen kasvatusta, sillä vain tietyt kasvit ja sadot pärjäävät latosolimaannoksessa, koska maannos ei ole "hedelmällinen."
Latosolimaannoksessa pärjää yleensä esimerkiksi puuvilla, riisi, vehnä, tee, kahvi ja kookos. Haitissa puolestaan lähinnä kasvatetaan omavaraisia viljelykasveja, kuten banaaneja, maissia, bataattia ja riisiä - elintarvikkeita usein myydäänkin teiden varreilla. Heikko maaperä ja viljelymaiden väheneminen aiheuttaa eroosion tavoin ruuan tuotannon vähenemistä. (8)

Maaperän eroosiota voidaan ehkäistä esimerkiksi istuttamalla eroosioherkille alueille puita, monipuolinen viljelykierto, ympärivuotinen kasvipeitteisyys, maaperää muokataan mahdollisimman vähän, maastourheilun ja vaellusreittien minimointi ja karjalaidunnuksen vähentäminen.

Erosion prevention animation

Latosolimaannosta voitaisiin periaatteessa ehkäistä torjumalla puiden ja metsien hakkuuta, jolloin ravinteet eivät pääse huuhtoutumaan sadevesien mukana niin helposti, kuin ilman metsiä. (9)


Lähteet:

(1): Haiti reforestation ja Wikipedia metsäkato

(2): Haiti reforestation ja Wikipedia puuhiili

(3): WWF metsäkato, Tremr haiti deforestation, Haiti reforestation
(4): The guardian haiti, permaculture haiti deforestation, Haiti deforestation solution

(5): Geos2 - oppikirja s. 67 ja 91
(6): Wikipedia eroosion vaikutukset ja geos2 s. 67
(7): Maantieteen YO 2016 - eroosion riskit, Wikipedia ruoppaus, Maa ja kotitalousnaiset ruoppaus, Tulvien seuraukset, Yle uutinen eroosiosta
(8): Soil types suitable for crops, Haiti agriculture
(9): Maantieteen YO 2016 - ihmisen toiminnan vaikutukset, WWF tiedote eroosiosta, Geos2 - s. 67

Kuvat:
(1): Enviro society - Haiti is covered with trees
(2): The Mighty Moringa Tree in Haiti
(3): Haiti: “The Most Desperate Enviromental Crisis on the Planet” 

Luonnonolosuhteet

Luonnonolosuhteet

Haitin ilmasto on trooppinen, keskilämpötila ympäri vuoden n. 21-27 celsiusastetta - trooppista ilmastoa kuitenkin viilentää pasaatituulet. Useimmissa osissa ympäri maata esiintyy kaksi sadekautta. (1)

Kasvillisuus koostuu lähinnä erilaisista metsä tyypeistä, kuten sademetsistä, mäntymetsistä ja kosteikoista. 

17-1900-luvulla suurin osa alkuperäismetsistä kaadettiin maanviljelyn, laiduntamisen ja hakkuun vuoksi, kiihtyen voimakkaasti 1900-luvulla väestön lisääntyessä. 

Nykyään kasvillisuudessa vain 2% alkuperäismetsistä on jäljellä, joka altistaa maan eroosiolle. (2)

Kasvillisuusalueet

Ilmastoalueet

Candy cane snail

Haitista löytyy monia erikoisia eläimiä, kuten liguus virgineus "candy cane snail", jotka elävät ja viettävät suurimman osan eliniästään vain tietyntyyppisessä puussa, sinipuussa. Ruokavalio koostuu sammaleesta, sienistä ja levästä.
Etanoiden kotiloiden värit voivat vaihdella yhdestä kolmeen eri väriin: ruskea, musta, pinkki, vihreä, violetti tai vaalean keltainen. (3) 

Hispaniolangtrogoni

Kansallislintu hispaniolangtrogoni on haitin pilvimetsässä asustava värikäs trogoni eli vanhalta nimeltä surukulintuihin kuuluva lintu. Ruokavalio koostuu lähinnä hyönteisistä ja tietyistä hedelmistä. Erikoista lajille on, että ensimmäinen ja toinen varvas osoittaa taaksepäin, kun taas kolmannes ja neljäs varvas eteenpäin. (4)

copernicia ekmanii

Löytyy myös monia erikoisia kasvjea, kuten copernicia ekmanii, jota esiintyy yleisimmiten pohjois-haitissa. Palmut voivat kasvaa jopa 12 metriä pitkiksi paksujen lehtien kera, kasvaen yleensä puolikuivilla maaperillä, kuitenkin lähellä vesialueita - palmu vaatii myös trooppisen ilmaston, kasvaen parhaiten n. 26-28 celciusasteessa, vaikka "aikuiset" voivatkin selvitä huomattavasti viileämmissä olosuhteissa. (5)

Melonikaktus

Toinen erikoinen kasvi on melonikaktus, joka on 40 lajin muodostama suku. Kaktuksen tunnistaminen on helppoa: nimensä mukaisesti kaktus kasvaa enemmän leveyttä kuin korkeutta.

Kaktuksen päälle kasvaa usein ns. "karvahattu", johon kehittyy pieniä kukkia. Vaaleanpunaiset hedelmät muistuttavat muodoltaan paprikaa ja luonnossa useat liskot ja linnut käyttävätkin niitä ravintonaan. (6)

Lähteet

(1): https://www.globalis.fi/Maat/Haiti ja Haiti pähkinänkuoressa 

(2): Wikipedia, haitin maantiede ja luonto, https://www.globalis.fi/Maat/Haiti
ja britannica, Wikipedia, haiti wildlife
(3): Haitis top 10 animals, Wikipedia liguus virgineus, Liguus snail
(4): Haitis top 10 animals, Wikipedia hispaniolangtrogoni, Wikipedia Heterodactyly
(5): Copernicia ekmanii, Palmdpedia, Wikipedia copernicia ekmanii ja Intreasures haiti
(6): Wikipedia melonikaktus (suomi), Wikipedia melocactus (english), Wikipedia haiti flora, California cactus center video

Perustietosivu

Haitin tasavalta
Repiblik d Ayiti

Haitin väkiluku on n. 11 miljoonaa (2019), joista pääkaupungissa ja suurimmassa kaupungissa Port-au-Princessä asuu 987,310 kokonaisväestöstä. (2019) (1)

Jovenel Moïse

Maan valtiomuoto on tasavalta.

Maata johtaa vuonna 2017 valtaan noussut presidentti Jovenel Moïse, vaikka hänellä ei ollutkaan minkäänlaista taustaa politiikasta, mutta vuonna 2015 Michel Martelly valitsi hänet ehdokkaaksi Haitin Tét Kale -puolueesta. 

Haiti on semipresidentiaalinen tasavalta, jossa valta on jaettu presidentille ja pääministerille. (2) 

Ensimmäinen tammikuuta vuonna 1804 Haiti voitti itsenäisyystaistelunsa Ranskan kanssa: itsenäistymisen myötä Haiti teki historiaa olemalla ensimmäinen "mustien muodostama itsenäinen valtio". 

Itsenäisyystaistelua tai vallankumousta voidaan kuvata suurimmaksi ja menestykkäimmääksi kapinaksi läntisellä pallonpuoliskolla: kapinan avuin päästiin orjuudesta, mutta myös Ranskan hallinnosta eroon. (3)

Väestötiheys vuonna 2017 oli 398km² ja koko maan pinta-ala puolestaan 27 750 km². (Vrt. Naapurimaahan Dominikaaniseen tasavaltaan: 48 670 km².) (4)

Haitin pääuskonto on roomalaiskatolinen ja protestanttinen, johon noin 80% Haitin väestöstä kuuluu: suurimmalti osalti maa on ollut kristillinen satoja vuosia espanjalaisten ja ranskalaisten astuttua saarivaltioon. Maassa kuitenkin harjoitetaan myös paljon voodoota (Afrikkalais-karibialainen monijumalainen uskonto, johon sisältyy mm. Esi-isien palvontaa ja fetisseille uhrausta (=taikaesineille).)

Pääuskontoihin lasketaan myös vanhat alkuperäiskansojen uskonnot, joita yhä pieni osa väestöstä harjoittaa. (5)

Virallisiin kieliin kuuluu Haitin oma kieli, Haitin kreoli, jota useat kuvaavat ns. Rikkinäiseksi ranskaksi, koska kielen alkuperäisyys johtaa itse ranskaan hallintoajoilta. Toinen virallinen kieli on tietysti ranska historian vuoksi. (Siirtomaa) (6)

Haitilla on oma valuuttansa, Haitin gourde (HTG). 

Euro vastaa n. 107 HTG ja 1 HTG vastaa 0,0093 euroa. (7)

BKT/asukas oli vuonna 2018 868 ja HDI 0.503, sijalla 169 vuonna 2018. (BKT:n kasvua ei löynyt?) (8)

Vuoden 2019 eli tämän hetkinen syntyvyys Haitissa on 24.163 synnytystä/1000 naista, joka on 1,51% vähemmän kuin vuonna 2018 ja kuolleisuus puolestaan 7,6 kuolemaa per 1000 vuonna 2018. 

Eliniänodote vuonna 2016 oli n. 63,3 vuotta. (9)

Lähteet:

(1): Haiti Population, Haiti population in cities (kuvat: Wikipedia Haiti)

(2): Wikipedia Jovenel, Semi-presidential system, Wikipedia Haiti Politiikka ja oikeuslaitos (Kuva: Haiti president) 

(3): Independence of Haiti, HAITIAN REVOLUTION (1791-1804), Globalis Haiti

(4): Globalis väestöntiheys, Wikipedia Haiti, Wikipedia Dominikaaninen tasavalta

(5): Religious beliefs in Haiti, Wikipedia Religion in Haiti

(6): Britannica Haitian Creole, Wikipedia Haitian language

(7): Valuuttakurssit euro - htg (kuva: Valuuttamuunnin)

(8): Human development reports

(9): Haiti death rate, Eliniänodote google, Haiti birth rate